Miten tiedolla johtamalla voidaan tukea hallittua kestävää kehitystä kunnissa?

Kestävän kehityksen -blogisarjamme ensimmäisessä osassa ”Miten tiedolla johtamalla voidaan tukea hallittua kestävää kehitystä kunnissa?” keskustelussa mukana Innolinkilta:

Tutkimuskonsultti Laura Koskimies
Julkisen sektorin nuorempi asiantuntija Tanja Vierula
Viestintä- ja tutkimuspäällikkö Etta Partanen
Julkisen sektorin liiketoimintajohtaja Mikko Ulander

YK:n tuoreen vertailun mukaan Suomi on onnistunut edistämään parhaiten kestävän kehityksen tavoitteita vertailussa mukana olleiden 150 maan joukosta. Nämä tavoitteet liittyvät muun muassa köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, ympäristönsuojeluun, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä rauhaan ja oikeusvaltioon.

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää maailmanlaajuisesti, valtioissa ja kunnissa tapahtuvaan jatkuvaan ja ohjattuun yhteiskunnallisteen muutokseen, jonka päämääränä on turvata hyvät elämisen mahdollisuudet kaikille nyt ja tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa, että ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet Agenda 2030 -ohjelmassa.

Suomessa 60-70 edelläkävijäkuntaa toteuttaa jo nyt kahta kolmasosaa Suomen kestävän kehityksen hallitusohjelman ’Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta’ tavoitteiden toimeenpanosta. Tällöin kestävä kehitys on vahvasti mukana kuntien kaikessa toiminnassa, eikä vain erillinen tehtävä tai erillisrahoitettava kehittämishanke.

”Kokemuksemme mukaan kestävän kehityksen ja eettisesti vastuullisen kuluttamisen teemat ovat vahvistuneet tutkimustuloksissa viime vuosina selkeästi. Vielä kymmenisen vuotta sitten nämä teemat näkyivät kuluttajatutkimuksissa niin marginaalisesti, ettei niitä voinut uskottavasti suositella asiakasorganisaatioille esimerkiksi strategisiksi panostuskohteiksi. Tänä päivänä tilanne on toinen,” arvioi julkisen sektorin liiketoimintajohtaja Mikko Ulander.

Kuntakenttä aktiivinen

Noin puolet Suomen kunnista on sitoutunut toiminnassaan pyrkimykseen kohti hiilineutraaliutta, vaikka se ei ole kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnan ja kuntalaisten hiilijalanjälkeä pienennetään muun muassa siirtymällä päästöttömään liikenteeseen ja uusiutuvaan energiaan. Lisäksi kunnostetetaan ja rakennetaan ekologisesti toimivampia asuntoja ja asuinalueita sekä kierrätys- ja huoltoverkostoja (vesi-, energia- ja jätehuolto, liikenneväylät, viheralueet).

Kuntakentässä tapahtuu muutoinkin nyt paljon teeman ympärillä. Esimerkiksi Valtionvarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton johtamassa Hankinta-Suomi toimenpideohjelmassa on tunnistettu ekologisen kestävyyden merkitys.

”Kunnissa on tunnistettu myös kestävän kehityksen koulutuksen tärkeys. Vuoden 2021 alussa Kuntaliitossa käynnistyi ensimmäistä kertaa kuntien ylimmälle johdolle suunnattu ilmastojohtamisen valmennus (ILMAVA). Kuntaliiton lisäksi valmennuksen järjestämisestä vastaa Euroopan vuoden 2021 ympäristöpääkaupunki Lahti, jossa ympäristöasioita on kehitetty jo 80-luvulta alkaen. Suomalaisissa kunnissa tehty työ kestävän kehityksen edistämiseksi on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta, joka on lisääntynyt entisestään Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden myötä. Lahdessa otetaan kestävän kehityksen teemat puheenaiheiksi jo neuvoloissa,” kertoo julkisen sektorin nuorempi asiantuntija Tanja Vierula.

Tietoisuuden lisäämisen ansiosta asenneilmapiirin kehitys on mahdollista. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitralle keväällä 2021 toteutetun Kiertotalouden tunnettuustutkimuksen mukaan kiertotalous-termin tunnettuus on noussut kuluttajien keskuudessa kolmessa vuodessa 46 prosentista 57 prosenttiin. Tulos luo omalta osaltaan positiivisen kuvan kansalaisten tietoisuuden lisääntymisestä kestävän kehityksen teemoista. Lisäksi 90 prosenttia vastaajista arvioi, että yrityksillä, kunnilla ja kaupungeilla sekä valtionhallinnolla on merkittävä rooli kiertotalouden edistämisessä Suomessa.

Innolink on vahvasti mukana kuntien ekologisen talouden kestävässä kehityksessä ja toteuttanut Ympäristöministeriölle Kestävä kaupunkikehitys -selvityksen sekä kiertotaloustutkimuksia mm. HSY:lle ja PUHAS Oy:lle.

Tavoitteisiin toiminnan vaikuttavuuta mittaamalla ja seuraamalla

Vaikka Suomi on kunnostautunut matkalla kohti kestävän kehityksen tavoitteita, työtä riittää yhä. YK:n vertailun mukaan Suomen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, kulutus- ja tuotantotapojen ekologiseen kestävöittämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen. Kunnissa voi olla haasteita ymmärtää oman toiminnan kytköksiä kestävän kehityksen tavoitteisiin, poikkihallinnollisen yhteistyön ja tahtotilan puutetta, ns. siiloutumista. Toisaalta kestävä kehitys mielletään liikaa pelkäksi ilmastoasiaksi.

Kestävän kehityksen teemojen hallittuun edistämiseen tarvitaan poikkihallinnollista strategista johtamista, tavoitteiden asettamista, mittaamista ja seurantaa, päätöksentekoa, päätösten toimeenpanoa sekä vaikutusten ennakkoarviointia.

”Tiedolla johtamisen näkökulmasta kunnissa ja kaupungeissa koetaan tutkimuspalautteiden perusteella olevan haasteita etenkin kestävän kehityksen strategisessa hallinnassa ja johtamisessa. Tavoitteiden asettaminen ja mittaaminen koetaan myös haastavina. Tämä heijastaa osin aihepiirin vierautta, mutta osin myös sen monimuotoisuutta ja abstraktiutta. Esimerkiksi asian ratkaisut jo pelkästään asukkaiden osallistamisen teemassa vaihtelevat kuntakentässä hyvin laajalti,” toteaa tutkimuskonsultti Laura Koskimies.

”On kuitenkin innostavaa nähdä, että suunnitelmallisella tiedolla johtamisella tällaisia monimutkaisiakin toimintaympäristöjä voidaan tuoda järjestelmällisen ja tavoitteellistetun johtamisen piiriin. Esimerkiksi kuntien kanssa yhteistyössä edistämässämme Ei tuurilla vaan tiedolla -hankkeessa on jo koottu dashboardille seurattaviksi YK:n tavoitteiden mukaiset ympäristövaikuttavuuden teemat. Asenneilmaston muuttumisen lisäksi tällaisia yksittäisiä konkreettisia menestystarinoita alkaa löytyä yhä enemmän,” kiteyttää viestintä- ja tutkimuspäällikkö Etta Partanen.

#innolink #tiedollajohtaminen #kestäväkehitys #agenda2030