Miten tiedolla johtaminen auttaa kuntia kotoutumisen edistämisessä nyt ja tulevaisuudessa?

Maahanmuuttaneet asettuvat Suomeen saapuessaan asumaan kuntiin ja näin ollen muuttuvat ihan tavallisiksi kuntalaisiksi – helsinkiläisiksi, espoolaisiksi, kuusamolaisiksi tai lappeenrantalaisiksi. Kuntien kasvava työvoimatarve ja muuttoliike asettavat sekä mahdollisuuksia että haasteita Suomen kunnille ja alueille.

Kuntien rooli kotoutumisen edistämisessä on keskeinen. Kotoutuminen tapahtuu paikallistasolla eli kuntien tarjoamien palveluiden, mahdollisuuksien ja ilmapiirin puitteissa. Käynnissä olevien rakennemuutosten myötä kuntien rooli kotoutumisen edistämisessä kasvaa entisestään. Työllisyyspalveluiden siirtyminen kunnille tuo työllisyysnäkökulman entistä vahvemmin mukaan kuntien kotoutumistematiikkaan. Lakia kotoutumisen edistämisestä uusitaan parhaillaan, ja vaikka kotoutumisen edistäminen vaatii yhteistyötä eri hallinnon tasojen ja sektoreiden välillä, tulee kokonaisuuden koordinaatio ja vastuu olemaan tulevaisuudessa vahvasti kunnilla.

Nykyinen laki kotoutumisen edistämisestä edellyttää kuntia tekemään kotouttamisohjelman, joka ohjaa kunnan kotoutumisen edistämisen työtä ja vahvistaa monialaista yhteistyötä. Lakia uusittaessa myös ohjelmatyön näkökulma nousee uudelleenarvioitavaksi. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä kartoitimme kuntien kotouttamisohjelmien nykytilaa sekä tulevaisuudennäkymiä. Selvitys on juuri julkaistu ja se on luettavissa tästä.

Kuntien kotouttamisohjelmien tiedolla johtamisen taso vaihteleva

Selvityksen keskeinen havainto oli tiedolla johtamisen vaihteleva taso ja tiedontuotannon sekä -käytön haasteet, joita esiintyi kaikenkokoisissa kunnissa. Kotoutumisen edistämisen ohjelmatyö ei usein ole kovinkaan tietoon perustuvaa ja tavoiteorientoitunutta. Käsitykset ohjelmasta näyttivät olevan myös melko vaihtelevia kuntien välillä: ohjelmat rakennetaan lähtökohtaisesti tiettyjen tavoitteiden ajamiseksi tai ongelmiin vastaamiseksi, mutta useiden kuntien kotouttamisohjelmat olivat pikemminkin palvelukuvauksia ja -luetteloita.

Arvioimme selvityksessä yhdessä Siirtolaisuusinsituutissa työskennelleen Pekka Kettusen kanssa kuntien kotouttamisohjelmia hyvän ohjelmatyön arviointikehyksestä käsin. Hyvään ohjelmatyöhön kuuluvat ajantasainen tietopohja ja lähtötilannekartoitus, tämän pohjalta asetetut tavoitteet ja määritellyt toimenpiteet sekä seuranta, joka kytkeytyy lähtötilanteen arviointiin. Lisäksi keskeistä onnistuneen ohjelmatyön kannalta on kytkeytyminen kunnan muuhun strategiatyöhön ja päätöksentekoon.

Kotoutumiseen liittyvän lähtötilanteen kartoitus kuntien ohjelmissa vaihtelee, mutta yleisesti ottaen tietopohjaa on esitetty vähäisesti. Kunnat toivatkin selvityksen aikana kauttaaltaan esiin tähän liittyviä haasteita. Ohjelmissa olisi hyvä nykyistä systemaattisemmin esittää tietoja erilaisten kotoutumisen osa-alueiden tilanteista, jolloin tavoitteet voidaan asettaa näiden osa-alueiden kehittämiseksi (esim. työ, asuminen, terveys, osallistuminen).

Maahanmuuton ja kotoutumisen tiedolla johtamisen näkökulmasta ajantasaisen tietopohjan kerääminen edellyttäisi kunnilta sekä aktiivista tilasto- ja tutkimustietojen seurantaa ja päivittämistä, että myös erilaisen kokemustiedon keräämistä. Oman näkökulmansa tähän tuo myös eri lähteistä saatavan tiedon hajanaisuus ja pirstaloituneisuus sekä käyttötarpeet eri toimialoilla ja tasoilla.

Kulttuurisensitiivinen kuunteleminen ja tiedon kokoaminen yhteen ratkaisuja kotoutumisen sujuvoittamiseen

Maahanmuuton ja kotoutumisen koontinäyttö mahdollistaisi kaiken teemaan liittyvän tilasto- ja tutkimustiedon integroimisen yhdelle visualisoidulle näytölle, jossa eri käyttäjät voisivat tarkastella tietoja ja rajata, yhdistellä ja käyttää tietoja omiin tarpeisiinsa. Tietoja koontinäytölle voidaan tuoda eri lähteistä: kunnan omista tilastoista, kansallisista tilastoista, tutkimuksista sekä esimerkiksi asiakaspalautejärjestelmistä. Mukaan voidaan myös tuottaa esimerkiksi ennustemalleja ja muita analytiikkaratkaisuja.

Oleellinen selvityksen aikana esiin noussut ilmiö oli myös kuntien haasteet maahanmuuttaneiden äänen kuulemisessa. Kun halutaan tietää, mikä kotoutumisen tilanne on, mitä haasteita siihen liittyy ja mitkä ovat olleet onnistuneimpia toimenpiteitä. Hyvä keino ymmärryksen lisäämiseen on kuulla maahanmuuttaneita itseään. Tätä tehdään kuitenkin tällä hetkellä vain harvoin.

Kokemukseni mukaan maahanmuuttaneiden kuuleminen ja kokemustiedon kerääminen on haastavaa, mutta vaivan arvoista. Maahanmuuttaneet ovat paraikaa tai hetki sitten käyneet kotoutumisen prosessit läpi. He ovat erityisten kotoutumispalveluiden ja kunnan yleisten palveluiden loppukäyttäjiä. He tietävät myös parhaiten, mitkä asiat ja ongelmat ovat jääneet kunnassa katveeseen. Haastatteluja ja kyselyitä toteuttaessa oleellista on kulttuurisensitiivisyys. On turhaa tiedustella asioista ja käyttää termejä, jotka eivät muualta tänne muuttaneelle sellaisenaan avaudu. On tärkeää kyetä arvioimaan jo etukäteen, miten asioita kannattaa tutkia ja miten kysymykset tulisi muotoilla.

Tärkeää on myös kyetä analysoimaan maahanmuuttaneilta kerättyjä kokemuksia ja näkemyksiä ja kontekstualisoida niitä, ja tässä substanssiasiantuntemus ja -kokemus tulevat tarpeeseen. On ymmärrettävä kotoutumisprosessin vaiheita, haasteita ja erilaisten ilmiöiden vaikutuksia niin maahanmuuttaneisiin kuin muuhunkin väestöön ja yhteiskuntaan.

Vastaan Innolinkin maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvästä palvelutarjonnasta ja tutkimusratkaisuista. Sain myös vahvistusta teeman osalta tammikuussa, kun julkisen sektorin tutkimuspäällikkö Juho-Matti Paavola aloitti tiimissämme. Olemme molemmat aiheeseen liittyvän asiantuntemuksemme ja kokemustemme perusteella huomanneet, että teeman merkitys ja sitä myöten tarpeet tiedolla johtamisen palveluihin tulevat kasvamaan entisestään.

Ota rohkeasti yhteyttä, kun tarvitset apua kuntasi tai alueesi maahanmuuton ja kotoutumisen tiedolla johtamisen haasteisiin.

Tutkimuskonsultti
Laura Koskimies
laura.koskimies@innolink.fi
+358 50 520 7030