15.11.2022 Kirjoittaja Juho-Matti Paavola

Väestörakenne ja ehdokasasettelu vaikuttavat vantaalaisten heikkoon äänestysintoon

Vantaan äänestystutkimuksessa selvitettiin Vantaan heikon äänestysprosentin taustalla vaikuttavia tekijöitä kahden eri aineiston avulla. Tilastokeskuksen rekisteriaineiston avulla tarkastellaan demografisten muuttujien merkitystä Vantaalla. Lisäksi toteutettiin kysely, johon vastasi 1940 aluevaaleissa 2022 Vantaalla äänioikeutettua henkilöä. Heiltä kysyttiin syitä, miksi he olivat äänestäneet tai jättäneet äänestämättä sekä pyydettiin arvioimaan erilaisten äänestysaktivoinnin keinojen toimivuutta.

Demografiset muuttujat vaikuttavat Vantaan äänestystulokseen merkittävästi. Vähemmän aktiivisten väestöryhmien osuus on keskimääräistä suurempi Vantaalla. Nuorten osuus on suurempi ja ahkerasti äänestävien eläkeläisten osuus pienempi. Vieraskielisten osuus äänestäjistä on Vantaalla maan suurin, 20,5 prosenttia. Demografiset muuttujat eivät kuitenkaan selitä kokonaisuutta, sillä myös niiden sisällä äänestysprosentti on Vantaalla pienempi. Esimerkiksi vieraskielisten äänestysprosentti koko maassa oli 14,0, mutta Vantaalla vain 9,9.

Kyselyssä ehdokasasettelun merkitys äänestysaktiivisuudessa korostui. Sekä äänestäneet että äänestämättä jättäneet nostivat merkittävimmäksi tekijäksi ehdokkaan löytymisen tai löytymättä jättämisen. Myös äänestysaktivoinnin keinoissa omaan taustaan sopivien ehdokkaiden saaminen listoille nousi tiedonsaannin kanssa tehokkaimmaksi keinoksi lisätä vastaajien äänestysintoa.

Äänestysaktivoinnin kannalta kiinnostavin ryhmä ovat ne, jotka eivät melko todennäköisesti aio äänestää tulevissa kunta- ja aluevaaliessa 2025. He arvioivat kyselyssä esitetyt aktivointikeinot lähes yhtä vaikuttaviksi kuin ne äänestäjät, jotka aikovat melko todennäköisesti äänestää. Hyvin epätodennäköisesti äänestävien mielestä ehdotetut toimenpiteet vaikuttavat hyvin vähän heidän äänestysinnokkuuteensa.

Nuoret ja vieraskieliset nostavat yhteisöjen äänestyskehotukset äänestysintoonsa vaikuttavaksi tekijäksi. Nuorimmat ikäluokat myös äänestävät ennakkoon muita vähemmän, mutta arvioivat, että äänestyspaikkojen lisääminen voisi vaikuttaa heidän äänestysintoonsa. Niinpä äänestysmahdollisuuksien lisääminen nuorten suosimilla alueilla voisi lisätä heidän äänestysintoa niin ennakkoäänissä kuin itse vaalipäivänäkin.

 

Lue lisää tutkimusraportista Vantaan kaupunki – Äänestystutkimus 2022

 


 

Äänestäminen, äänestämättä jättäminen ja äänestysaktivoinnin keinot Vantaalla -tutkimus 2022 Kyselyn toteutti Innolink Research Oy ja hankkeen päävastuullisena johtajana toimi tutkimuspäällikkö Juho-Matti Paavola (kuvassa vasemmalla). Tampereen yliopiston dosentti ja Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg toimi tutkimuksessa asiantuntijana. Äänestämisselvityksen tulokset esitettiin Vantaan Tiedeaamussa 15.11.2022, jossa avauspuheenvuoron piti kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja tuloksia kommentoi vaalipäällikkö Niina Puikkonen (kuvassa oikealla).

Äänestäminen, äänestämättä jättäminen ja äänestysaktivoinnin keinot Vantaalla -tutkimus 2022

Kyselyn toteutti Innolink Research Oy ja hankkeen päävastuullisena johtajana toimi tutkimuspäällikkö Juho-Matti Paavola (kuvassa vasemmalla). Tampereen yliopiston dosentti ja Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg toimi tutkimuksessa asiantuntijana. Äänestämisselvityksen tulokset esitettiin Vantaan Tiedeaamussa 15.11.2022, jossa avauspuheenvuoron piti kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja tuloksia kommentoi vaalipäällikkö Niina Puikkonen (kuvassa oikealla).

 

 

 

 

 

 

 

Juho-Matti Paavola
juho-matti.paavola@innolink.fi
+358 50 590 6716

#tiedollajohtaminen #äänestäminen #äänestystutkimus #vantaa