Matti Paavonen

Kirjoittaja

Dataa kerätään, koska tieto historiasta tarjoaa arvausta paremman arvion tulevasta. Intuitio ja kertynyt liiketoimintaymmärrys ovat tärkeitä päätöksenteon välineitä, mutta subjektiiviset arviot kannattaa varmentaa faktoista. Mitä useampaa tietolähdettä hyödynnetään, sitä monipuolisempi kokonaiskuva pystytään muodostamaan. 

Elämme mahtavaa aikaa! Tietotekniikan kehittyminen on mahdollistanut niin tehokkaan tiedon tuottamisen ja keräämisen, että vain kekseliäisyys rajoittaa sitä, miten pystymme kaikkea sitä tietoa hyödyntämään. Julkisia tietolähteitä avataan koko ajan ja Suomessa ollaan tiedon avaamisessa ja tiedon hyödyntämisen rajapintojen osalta mielestäni maailman huippua.  

Toiminnanohjausjärjestelmiin (ERP), kassapääte, laskutus sekä asiakastietojärjestelmiin (CRM) kertyy aina yksityiskohtaisempaa ja paremmin luokiteltua tietoa. Parhaimmillaan dataa kertyy automaattisesti ydintoiminnan yhteydessä. Tämän lisäksi tietoa kertyy kaikenlaisiin verkkoon kytkettyihin laitteisiin oven avauksista, verkkosivujen seurantaan ja mainonnan tehokkuuteen. Tämän tiedon avulla asiakkaille on mahdollista tarjota yhä parempaa palvelua. 

Usein haasteena ei olekaan datan puute, vaan sen paljous. Mahdollisuuksia tiedon hyödyntämiseen on niin paljon, että se alkaa jo ahdistaa. Informaatioähky (engl. information overload) lienee kokemuksena tuttu jokaiselle. Esimerkiksi huonekalut ovat varsin hyödyllisiä kapistuksia, mutta jos kaikki asunnon tuolit, pöydät ja hyllyt on paloiteltu läjään, niin niiden käyttökelpoisuutta koottuna saattaa olla vaikeaa hahmottaa. Varsinkaan, jos et ole koskaan nähnyt niitä kokonaisina. 

Informaatioähkyä helpottaa huomattavasti se, jos tieto esitetään pureksittuna ja käyttökelpoisessa muodossa. Tässä vaiheessa data-analytiikka lentää paikalle viitta hulmuten, mutta ei mennä siihen vielä vaan vasta seuraavassa blogikirjoituksessa, joka julkaistaan pian.

Eri tietolähteet tarjoavat eri näkökulmia tarkastelun kohteena olevasta ilmiöstä. Asiakastietojärjestelmän datalla voimme esimerkiksi laskea liiketoiminnan johtamisen vaatimiaa perustunnuslukuja sekä mallintaa asiakkuuksien kehitystä. Tämä tunnetaan perinteisesti BI-analyysinä (Business intelligence).  

Tietolähteitä yhdistämällä saadaan monipuolisempi kokonaiskuva. Moni yritys kerää tietoa asiakkaiden kokemuksista, mutta asiakastutkimustieto jää helposti irralleen muusta kerätystä tiedosta. Asiakastutkimusraportista katsotaan perustunnusluvut, jonka jälkeen se ”jää hyllyyn”. Asiakas-, markkina- ja henkilöstötutkimustenkin kokemuspohjainen data mahdollistaa huomattavasti syvällisemmänkin analyysin. 

Kuva 1: Eri tietolähteet tarjoavat eri näkökulmia tarkastelun kohteena olevasta ilmiöstä. Tietolähteitä yhdistämällä saadaan monipuolisempi kokonaiskuva.

Toiminnan kehittämisessä kannattaa kuunnella oman intuition ohella myös asiakkaita ja muita sidosryhmiä. Ja kun heidän näkemyksistä on kerätty tietoa, niin tuota tietoa kannattaa myös hyödyntää. Tämän kirjoitussarjan seuraavassa osassa kirjoitan siitä, miten analytiikka auttaa tulkitsemaan dataa, joka on muuten pelkkiä numeroita. 

Blogisarjan seuraava osa:Analytiikalla selvitetään miksi ja mitä seuraavaksi” on julkaistu.

 

Matti Paavonen
Liiketoimintajohtaja, Analytiikka
Innolink


Tämä blogikirjoitus on osa sarjaa, jo
lla pyrin kuvaamaan miten kovaa ja pehmeää dataa voidaan hyödyntää syvällisemmin kaikkien organisaatioiden toiminnan tukena
.


Blogisarjan osat:
0. Prologi: Isä, mitä sä teet työksesi – eli mitä on analytiikka
1. Kerättyä tietoa kannattaa hyödyntää ja yhdistellä

2. Analytiikalla selvitetään miksi ja mitä seuraavaksi
3. Analytiikkaratkaisut on valittava tarpeen mukaan
4. Syvenevä yhteistyö kehittää

 

Tutustu Innolinkin tiedolla johtamisen palveluihin
Tutustu Innolinkin analytiikkaratkaisujen mahdollisuuksiin
#innolink #analytiikka #tiedollajohtaminen


Viimeisimmät artikkelit: