Innolink

Kirjoittaja

Koronapandemia on työntänyt tämän vuoden kuluessa yhteiskunnan arjen, työnteon ja vapaa-ajan muutoksen polulle. Se on aiheuttanut valtavia haasteita ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle sekä yritysten ja kuntien toiminnalle ja taloudelle.

Keskustelemme Innolinkillä kolmiosaisessa ”Tiedolla johtamisen havaintoja ja ratkaisuja korona-arjessa” -blogisarjassamme, miten koronapandemia on vaikuttanut kuluneen vuoden aikana ja miten se tulee vaikuttamaan julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaidemme tiedolla johtamisen tarpeisiin ja tutkimusratkaisuihin. Onko poikkeustilasta tullut jo uusi normaali vai palautuuko entinen arki?

Kuntien tiedonkeruusta ja turvallisuudesta keskustelemassa:
Mikko Ulander – tutkimusjohtaja
Etta Partanen – viestintä- ja tutkimuspäällikkö
Inna Jauhiainen – asiakaspäällikkö

Koronaturbulenssi pysäytti – nyt kunnat keräävät tietoa muuttuvasta arjesta

Viime keväänä koronarajoitukset lamauttivat yhteiskunnan toiminnan lähes kokonaan ja samalla ne pysäyttivät tai siirsivät usean julkisen sektorin toimijan tiedonkeruun. Korona-ajan alun shokin jälkeen kuntien tiedon tarve koronan aiheuttamista muutoksista on kasvanut, ja tutkimustoimintaan on muodostunut uusia käytäntöjä.

Viestintä- ja tutkimuspäällikkö Etta Partanen toteaa lisätiedon tarpeesta: ”Useat kunnat ja kaupungit ovat lisänneet koronaan liittyviä kysymyksiä henkilöstötutkimuksiinsa. Kunnan johto haluaa esimerkiksi tietää, miten kunta on onnistunut erityisesti etätyön johtamisessa korona-arjessa. Toisaalta halutaan tietää kunnan henkilöstön näkemyksiä siitä, miten epävarmasta poikkeusajasta selvitään yhdessä.”

Espoon kaupungin COVID-19-turvallisuusselvityksessä tuhat espoolaista kertoi verkkopaneelissa koronan vaikutuksesta omiin tuntemuksistaan. Tutkimuksessa Espoon kaupunki keräsi myös tietoa, miten kaupunkilaiset kokivat Espoon onnistuneen palveluissaan koronakriisin keskellä ja miten niitä tulisi kehittää.

”Juuri tällä viikolla perehdyimme asiakkaan kanssa seurantatiedonkeruun tuloksiin siitä, miten pandemian pitkittyminen on vaikuttanut asukkaiden kokemuksiin. Suosituksemme on, että kolmas mittaus tehdään keväällä, jotta tiedetään miten rokotteiden saatavuus vaikuttaa asukkaiden turvallisuuden tunteeseen,” lisää tutkimusjohtaja Mikko Ulander.

Koska koronapandemia luo merkittäviä haasteita ennakoivalle tiedolla johtamiselle, vanhat viisaudet eivät enää toimi. Usein yhteiskunnan murrostilanteet vaativat kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä toimivien ratkaisujen löytämiseksi. Esimerkiksi kunnille on ollut kriittisen tärkeää ymmärtää koronaepidemian vaikutus kunnan avainyritysten veronmaksukykyyn.

”Kunnissa on haastateltu yritysten johtoa siitä, miten he näkevät liiketoimintansa kehittyvän tulevaisuudessa, ja voiko kunta auttaa yrityksiä poikkeustilanteessa. Kunnissa on ollut halukkuutta johtaa vastuullista budjetointia, koska yhteisöverokertymä tulee oletettavasti koronan myötä vähenemään,” kertoo Ulander.

Tiedolla johtamisen näkökulmasta on myös tärkeää, että tutkimuksen tilaajan kanssa sovitaan yhdessä, miten koronasta viestitään. Tämä korostuu erityisesti haastavissa yhteiskunnallissa teemoista, kuten koronasta viestimisestä. Puhutaanko poikkeustilanteesta vai muuttuneista arjen realiteeteista, ns. uudesta normaalista.

Vaikka tutkimuksessa olisi vain muutama korona-arjen lisäkysymys, on erittäin tärkeää määritellä ajanjakso, jota tutkimukseen vastaajalta kysytään. Vastaajien kokemukset samasta aiheesta voivat olla hyvin erilaiset, jos vastaaja miettii kokemuksiaan viimeisen yhdeksän kuukauden korona-ajan perusteella tai laajemmin esimerkiksi viimeisen kahden vuoden aikajänteella.

Turvallisempaa kyselytutkimustoimintaa

Koronaviruksen leviäminen on luonut uusia turvallisuuskäytäntöjä haastattelutilanteisiin.

Asiakaspäällikkö Inna Jauhianen kertoo lähihaastattelutilanteista: ”Puhelinhaastatteluiden ja verkkokyselyiden lisäksi haastattelemme ihmisiä kaupungilla. Teemme esimerkiksi HSY:n eli Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden Sortti-asemien asiakashaastattelut täysin koronasuojavarustettuina. Haastattelijalla on hanskat ja visiiri. Sortti-asemalta poistuva auto ohjataan turvallisesti sivuun turvavälit huomioiden. Haastattelun aikana haastateltava istuu autossa ikkuna auki ja haastattelija seisoo auton vieressä.”

”Näin toimimalla mahdollistamme koronaepidemia-aikanakin turvallisen asiakaskokemuksen mittaamisen ja sujuvan tiedolla johtamisen. Tämä on osa meidän tapaamme toimia haastavissakin tilanteissa ja kantaa asiakasvastuumme,” Jauhiainen päättää.

_

Seuraavassa ”Tiedolla johtamisen havaintoja ja ratkaisuja korona-arjessa” -blogissa tiistaina 22.12. pohdimme koronan vaikutusta työelämään ja liiketoimintaan.


Viimeisimmät blogit: