Tanja Vierula

Kirjoittaja

Vaikka koronavuosi on murtanut kertarysäyksellä työn tekemisen tapoja ja käytänteitä monilla aloilla, on työn ja työelämän murros ollut käynnissä jo kauan ennen nyt käsillä olevaa koronavirusepidemiaa. Työn murroksella viitataan laajoihin ja pitkäkestoisiin muutoksiin sekä työn tekemisen tavoissa, sisällöissä että työn organisoinnissa. Muutosten myötävaikuttimina ovat olleet niin rakenteelliset muutokset, kuten väestörakenteen muutos ja uusien sukupolvien rynnistäminen työmarkkinoille, kuin myös digitalisaation ja uusien teknologioiden kehittymisen. Muuttuvan toimintaympäristön pyörteissä toimivassa työelämässä tiedolla johtaminen nousee yhä tärkeämpään rooliin.

Digitalisaatio murroksen moottorina

Uudet sukupolvet vaativat ja odottavat työltä eri asioita kuin perinteisempään luterilaiseen työmoraaliin tottuneet edeltäjänsä. Vaikka julkisessa keskustelussa puhutaan usein milleniaalien epärealistisista odotuksista työelämää kohtaan ja siitä, miten eri sukupolvien kyynärpäät kolisevat työpaikoilla yhteen, ovat uuden sukupolven mukanaan tuomat uudistukset tuore tuulahdus suomalaiseen työelämään. Ja ehkä tämä digitaalisiin välineisiin tottunut sukupolvi onkin itse asiassa juuri se, mitä digitalisaation hurjaa vauhtia muokkaama työelämä juuri nyt kaipaakin. Digitalisaatio on tunnistettu yhdeksi merkittävimmäksi työelämän murrokseen vaikuttavista tekijöistä. Se on aikaansaanut muutosvauhdin kiihtymistä, mutta myös luonut täysin uudenlaisia työtehtäviä – myös yli 400 000 henkilöä työllistävälle kunta-alalle.

– Vantaan kaupungilla on esimerkiksi otettu käyttöön ohjelmistorobotiikkaa talous- ja hallintotyössä. Siinä missä robotiikkaa on mahdollista hyödyntää taloushallinnon rutiininomaisissa tehtävissä, kuten alv-tarkistuksissa, korostuu työntekijöiden työnkuvissa tulevaisuudessa ongelmanratkaisutaidot ja tulkintaa vaativat tehtävät. Vantaan kaupungin taloushallinnossa työskentelee nykyään myös robottiesimies, joka huolehtii siitä, että käyttöön otetut robotit ja tekoälyä hyödyntävät ohjelmat toimivat, valottaa työelämän murroksen seurannan parissa KT Kuntatyönajajilla ohjelmapäällikkönä työskentelevä Anna-Mari Jaanu.

Kohti itseohjautuvampaa toimintakulttuuria

Keskustelu työn murroksesta pyörii ymmärrettävästi paljon digitalisaation ympärillä. Merkittäviä muutoksia on käynnissä kuitenkin myös työn tekemisen tavoissa ja käytänteissä. Monilla kunta-alan työpaikoilla ollaan mm. matkalla kohti itse- ja yhteisöohjautuvaa toimintakulttuuria. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä eli Keusotessa itseohjautuvuus näkyy mm. työntekijöiden autonomisena työvuoro- ja lomasuunnitteluna sekä asiakasprosessien haltuun ottamisena.

– Itseohjautuvuus ravistelee vanhoja kontrolliin ja autoritääriseen johtamiseen tukeutuvia toimintatapoja, sillä työntekijöillä on aidosti mahdollisuus osallistua omaa työtä koskevaan päätöksentekoon ja työn kehittämiseen, toteaa KT Kuntatyönantajien johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen.

Muutoksella kohti itseohjautuvaa toimintakulttuuria on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin useissa organisaatioissa. Toimintakulttuurissa ja asenneilmapiirissä tapahtuvien muutosten merkitys väestön työkykyyn on tunnistettu myös Työterveyslaitoksen julkaisemassa Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -skenaarioraportissa. Työelämän jatkuvien muutosten keskellä perinteinen hierarkkinen johtaminen ei ole enää tulevaisuudessa toimiva tapa työskennellä. Innolinkin Ilmariselle toteuttamassa Tulevaisuuden työelämä ja työkyky -kyselyssä kolmannes vastaajista arvelikin itseohjautuvuuden olevan viiden vuoden kuluttua sellaista osaamista, jota työelämässä tarvitaan paljon nykyistä enemmän. Itseohjautuvuuden lisäksi lähes kolmannes vastaajista arveli monimutkaisten ongelmien ratkaisukyvyn nousevan tärkeäksi osaamiseksi viiden vuoden aikajänteellä.

Monipaikkaisuus ja etätyö osaksi arkea

Digitalisaation ja toimintakulttuurissa tapahtuvien muutosten lisäksi viimeisen vuoden aikana työelämää on muokannut käynnissä oleva koronaepidemia. Yksi koronan ilmeisimmistä vaikutuksista on etätyön yleistyminen niillä aloilla ja toimenkuvissa, joissa se on ollut mahdollista. Koronaviruskriisin vuoksi myös noin 40 % kunta-alan työntekijöistä on siirtynyt etätöihin. Kuitenkin yli puolet työntekijöistä on jatkanut töitä työpaikoilla, monet ns. eturintamassa.

– Korona on vaikuttanut kuntien eri toimialoihin hyvin läpileikkaavasti, ja vaikutukset tulevat todennäköisesti näkymään vielä pitkään, Jaanu summaa.

Nähtäväksi jää, kuinka laajasti etätyön tekemisestä tulee uusi normaali koronavirusepidemian jälkeen. Lienee kuitenkin sanomattakin selvää, että monipaikkaisuus ja etätyö tulevat ainakin osittain jäämään osaksi työelämän arkea myös epidemian jälkeen.

Osaamisen kehittäminen korostuu

Muuttuvassa työelämässä myös osaamistarpeet tulevat muuttumaan ja osaamisen kehittämisen merkitys korostuu. Oppiminen ei ole enää vain koulutuksen kautta saatua tietopääomaa, vaan oppimista ja osaamisen kehittämistä tapahtuu varsinaisten koulutusten lisäksi jatkuvasti myös työpaikoilla ja arjessa. Vastuu työntekijöiden osaamisen kehittämisestä on toki työnantajilla, mutta enenevässä määrin myös yksilöillä itsellään. Työikäiset suomalaiset ovatkin tunnistaneet osaamisen kehittämisen tarpeen varsin hyvin. 68 % Sitran Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 -kyselyyn vastanneista uskoi, että oma työ tulee muuttumaan seuraavan viiden vuoden aikana tavalla, joka vaatii oman osaamisen kehittämistä. Mielekkäimmiksi osaamisen kehittämisen tavoiksi tunnistettiin työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja itsenäisen oppimisen lisäksi työpaikan vaihdon kautta tapahtuva uuden oppiminen.

Tiedolla johtaminen apuna muutosten keskellä toimimisessa

Toimintaympäristön muutosten keskellä myös tiedolla johtamisen ratkaisujen on oltava ketteriä, uudistumiskykyisiä ja asiakastarpeisiin räätälöityjä. Oli kyse sitten työhyvinvoinnista, asiakkaiden/asukkaiden toiveista ja tarpeista tai toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ennakoinnista, oikean ja ajantasaisen tiedon avulla muutosten myllerryksessä on mahdollista tehdä oikeita ja oikea-aikaisia päätöksiä. Näiden päätösten avulla työelämässä navigointi on huomattavasti helpompaa nyt ja tulevaisuudessa.

 

Tanja Vierula
Julkisen sektorin nuorempi asiantuntija
tanja.vierula@innolink.fi
+358 50 464 7638

#tiedollajohtaminen #työnmurros #digitalisaatio #itseohjautuvuus #monipaikkaisuus #etätyö #elinikäinenoppiminen #työhyvinvointi #hyvinvointiatyöstä


Viimeisimmät blogit: